Taimien koulintaa ja pistokkaitten ruukutusta

Ensimmäiset kylvökset ovat jo siinä vaiheessa, että on aika koulia ne omiin kasvupotteihinsa.

Olen joskus hankkinut tuollaisia kuuden taimen kennoja, jotka ovatkin todella käteviä kun tilaa on aina aivan liian vähän tähän jokavuotiseen taimitouhuun. Myös yksittäsiä muovipotteja on tullut joskus hankittua ja osa taimista pääseekin niihin. Lisäksi tarvitaan tietysti taimipoteille alustoja kastelun takia ja kasvualustaa joka tällä kertaa on taimimultaa höystettynä perliitillä. Taustalla vasemmalla näkyy ihan kaupasta ostettuja pottialustoja mutta erilaisten lihajalosteiden pakkaamiseen käytetyt dynot ovat myös hyviä tähän tarkoitukseen (oikealla takana).

Kyllä nuo taimet ovatkin onnettoman pieniä! Mutta varsinaiset kasvulehdet alkaa jo näkyä, joten päätin nyt tehdä koulinnan kun loppuviikosta olen reisussa enkä arvaa enää seuraavalle viikolle siirtää koulintaa.

Koulittavina ovat palloesikon, (Primula denticulata), lehtoesikon (Primula elatior) ja jättiverbenan (Verbena bonariensis) taimet. Ajattelin myös purkittaa siemenestä kasvattamani pelargonit ja muutaman talven yli kituneen, viimekeväänä ostetun pelargonin pistokkaan, sekä viimekeväiset itse juurrutetut pelargonin pistokkaat.

Koulintatyökaluina minulla on uskollinen, jostakin rautakaupasta ilmaiskylkiäisenä saatu talttapäinen pikkumeisseli jolla irrotan taimet kasvualustasta ja tietysti koulintapuikko jolla teen istutuskolot taimille. Koulintapuikkoa ei välttämättä tarvitse olla, sillä istutuskolon voi tehdä vaikka lyijy- tai värikynällä tai vaikka sillä pikkumeisselillä.

Koska alalämpö edistää juurtumista, jätän pikkutaimet vuorokaudeksi kodinhoitohuoneen lattialämmityksen päälle lepäämään ja toipumaan. Kuvassa pikkutaimet lähes hukkuvat tuonne taustaan mutta kyllä joka potissa taimi on!

Myös simenkasvatetut pelargonit ja helmikuiset pelargonin pistokkaat sekä myös ylivuotiset pelargonin pistokkaat on aika ruukuttaa. Pelargoneille teen kasvualustan itse kaktusmullasta ja hiekasta. Olen kasvattanut pelargonit aina kaktusmullassa mutta sen laatu on mielestäni huonontunut viime vuosina (liian turvepitoista) . Haluan hiekkaisempaa kasvualustaa pelargoneille jotta mahdollisesta liikakastelusta ei tulisi niin paljon tuhoa...😅

Nämä viimevuotiset pelargonin pistokkaat selvisivät talvesta erinomaisesti!

Nyt näyttää jo mukavalta pelargonien kannalta 😊.

Kyllä tämä kasvien kanssa puuhailu on palkitsevaa 😊
Iloista kasvipuuhailua teillekin!

Koulintaa

Nyt sen päätin tehdä! Nimittäin isohkoiksi vehähteneitten taimien koulintaurakan.

Niin siinä pääsi käymään, että kylvämäni kiinanasterit (Callistephus chinensis) ja kirjosalviat (Salvia viridis) pääsi kasvamaan vähän liikaa ennenkuin kerkesin niitä koulimaan. Edellisviikko meni koulussa Lepaalla ja maanantaina aloitin työharjoittelun Plantagenilla, niin en heti tointunut kasvihommiin kotona... Noh, selittelyähän tuo tietysti on, parempi kuitenkin myöhään kun ei ollenkaan, mutta juuret ja taimetkin olivat jo aikalailla sotkeutuneen toisiinsa.

Kaikki valmiina uusille taimille.

Tällaiset koulinnat sain aikaiseksi. Voisin sanoa kyllä, että älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan tehkää niinkuin minä sanon. Helpompaa se kouliminen on kun taimet eivät ihan noin isoja ole!

Tässä kuvassa ovat jo hyvässä kasvussa olevat jättiverbena (Verbena bonariensis) ja siniverbena (Verbena rigida). Jättiverbena on koulittu 11.3. ja siniverbena 21.3. Siirsin ne jo minikasvariin kasvihuoneeseen jotta sain ikkunalle tilaa muille taimille.

Kohta loppuu tila tuolta minikasvaristakin! Ja ikkunoilla on jo ankara tungos... Nyt pitää toivoa, että terminen kevät alkaa, jolloin voisin nuo koristekasvit viedä kasvihuoneeseen ja kylmänarat tomaatit saisivat olla vielä minikasvarissa.

Kevät tosin tulee väkisin, ainakin tämä kuolanpioni (Paeonia anomala) alkaa olla sitä mieltä 😊.

Istutusalueen kohennus

Istutusalueen kohennus muutamalla ostotaimella ja vanhojen istutusten jakotaimilla.

Jännää, että sateisen, kylmän ja synkän kesän jälkeen väri joka ei ole oikein koskaan minua miellyttänyt tuntuukin olevan ainoa oikea väri saada kohennuksen kohteena olevaan paikkaan. Eli keltainen on nyt niin aurinkoisen tuntuinen väri, että pitäähän sitä saada!

Lepaalla jo katselinkin keltakukkaisten taimia, mutta koska menen sinne vasta ensiviikolla ja istutukset on nyt, niin pitänee hakea taimet muualta. Hankkijalla näyttäisi sädepäivänhattuja (Rudbeckia fulgida var. sullivantii) olevan, sinne siis! Muut taimet ovat pienilehtistä kuunliljaa (Hosta) ja kääpiöjaloangervoa (Astilbe chinensis 'Pumila'). Saapa nähdä kuinka pärjäävät yhteiselossa, kun kasvupaikkavaatimukset eivät ihan yhteen mene, mutta kokeiltava on. Tietysti tuohon istutukseen pitää saada myös keväällä ilahduttavia sipulikukkia, löytyisiköhän kevätkurjenmiekkoja (Iris reticulata) jostakin...

Sädepäivänhattu, Rudbeckia fulgida var. sullivantii

Kasvualustan kohensin ja perkasin jo edellispäivänä kuntoon. Käänsin maan ja poistin mahdollisimman tarkasti rikkakasvien juuret, tietysti sieltä ilmoille pullahti muutama ihan kunnollisen kokoinen kivikin. Kivet sinällään ovat arvotavaraa joita ei hävitetä vaan säilytetään tulevaa tarvetta varten. Vielä ennen istuttamista sekoitan kalkkia kasvualustaan. Paikka on haasteellinen sillä se on luiska naapurin tonttia vasten ja sen harjalla kasvaa naapurin pensasangervoaita. Olen vuosikaudet yrittänyt tuolle luiskalle saada jotakin rotia enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Tarhakurjenpolvet (Geranium x magnificum) näyttää siinä viihtyvän erittäin hyvin, mutta haluan siihen muutakin.

Noniin... projekti sitten vähä levis alkuperäsestä. Tuolla istutusalueen kulmalla kun juolavehnän ja muun heinän seassa sinnitteli tulikellukka (Geum coccineum) joka piti tietenkin pelastaa ja samalla estää rikkaheinien tie istukseen. Tuli aikamoinen määrä taimia kun sen tulikellukan maasta nostin. Lisäksi tuo kohta luiskasta on erittäin hiekkaista niin päätin istuttaa kesäkukkana olleet tähkälaventelit (Lavandula angustifolia) sinne myös. Laventelin talvenkestoon palaan aikanaan. Otin myös muutaman jakotaimen tarhakurjenmiekkaa (Iris Germanica-Ryhmä) ja istutin niitäkin sinne. Kevätkurjenmiekat ja tasetit (Narcissus tazetta) on vielä lisättävä jonnekin rakosiin myöhemmin syksyllä.

Tulikellukka, Geum coccineum

Siinäpä taimien on hyvä odottaa kevättä!

En leikellyt iiriksien ja kuunliljojen lehtiä, haiduttaminen kun ei ole niin voimakasta koska nyt syksyllä on jo ilmakin kovin kostea. 

Voi olla, että joudun perkaamaan vielä koko loppuosankin tuosta luiskasta. Pelastettavien listalla on ainakin syysasteri (Aster novi-belgii), rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) ja sahramililja (Lilium bulbiferum subsp. croceum) ja tuota tulikellukkaakin jäi vielä istutettavaksi.

Syysasteri, Aster novi-belgii