25.9.2017

Puun pintakäsittely

Ihkauusien saippuamuottien öljyäminen.

Posti toi mieluisan paketin kiinasta jossa oli uudet saippuamuottini. Oli kuin joulu olisi ollut kun suorastaan revin pakkausmuovit muottien päältä. Yllätys oli suuri kun huomasin puukuorien olevan käsittelemättömät, en kuitenkaan miettinyt silloin asiaa enempää. Vein muotit "harrastehuoneeseeni" ja jatkoin muita askareita.

Yön aikana puoliunessa tajusin, että onhan ne muottien puuosat pintakäsiteltävä! Jo ihan sen takia, että saippuaa tehdessä joskus aika kirkasväristäkin saippuakiisseliä roiskahtaa vähän muotin ulkopuollekin. Jos materiaali on huokoista niin tahrahan siitä jää kun väri imeytyy siihen.

Aamulla aloin ottamaan selvää mitä vaihtoehtoja pintakäsittelyyn minulla on. Meille kun on omakotiasujana kertynyt kaikenlaisia pintakäsittelyaineita :D. Saippuan- ja kosmetiikantekijänä minulla on myös erilaisia vahoja ja öljyjä. Tutkittuani asiaa totesin, että vahaaminen tai öljyäminen on paras tapa ja koska noita öljyjä on niin päädyin öljyämiseen.

Öljyistäni valitsin rapsiöljyn joka mainittiin PuuProffan sivuilla. Levittäminen oli todella helppoa ja kyllähän se puu sitä öljyä imi :).

puun öljyäminen
Yhteen kertaan öljytyt muotit imeytymässä.



























Öljysin muotit kolmeen kertaan ja annoin öljyn imeytyä kokonaan ennen uuden kerroksen levittämistä. Lopuksi vielä pyyhin mahdollisen ylimääräisen öljyn puuvillarätillä muottien pinnasta. Uskon, että nyt muotit ovat likaa hylkiviä ja voin alkaa tekemään niillä saippuaa.
puun öljyäminen
Saippuamuotit valmiina

19.9.2017

Istutusalueen kohennus

Istutusalueen kohennus muutamalla ostotaimella ja vanhojen istutusten jakotaimilla.

Jännää, että sateisen, kylmän ja synkän kesän jälkeen väri joka ei ole oikein koskaan minua miellyttänyt tuntuukin olevan ainoa oikea väri saada kohennuksen kohteena olevaan paikkaan. Eli keltainen on nyt niin aurinkoisen tuntuinen väri, että pitäähän sitä saada!

Lepaalla jo katselinkin keltakukkaisten taimia, mutta koska menen sinne vasta ensiviikolla ja istutukset on nyt, niin pitänee hakea taimet muualta. Hankkijalla näyttäisi sädepäivänhattuja (Rudbeckia fulgida var. sullivantii) olevan, sinne siis! Muut taimet ovat pienilehtistä kuunliljaa (Hosta) ja kääpiöjaloangervoa (Astilbe chinensis 'Pumila'). Saapa nähdä kuinka pärjäävät yhteiselossa, kun kasvupaikkavaatimukset eivät ihan yhteen mene, mutta kokeiltava on. Tietysti tuohon istutukseen pitää saada myös keväällä ilahduttavia sipulikukkia, löytyisiköhän kevätkurjenmiekkoja (Iris reticulata) jostakin...
sädepäivänhattu
Sädepäivänhattu, Rudbeckia fulgida var. sullivantii
Kasvualustan kohensin ja perkasin jo edellispäivänä kuntoon. Käänsin maan ja poistin mahdollisimman tarkasti rikkakasvien juuret, tietysti sieltä ilmoille pullahti muutama ihan kunnollisen kokoinen kivikin. Kivet sinällään ovat arvotavaraa joita ei hävitetä vaan säilytetään tulevaa tarvetta varten. Vielä ennen istuttamista sekoitan kalkkia kasvualustaan. Paikka on haasteellinen sillä se on luiska naapurin tonttia vasten ja sen harjalla kasvaa naapurin pensasangervoaita. Olen vuosikaudet yrittänyt tuolle luiskalle saada jotakin rotia enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Tarhakurjenpolvet (Geranium x magnificum) näyttää siinä viihtyvän erittäin hyvin, mutta haluan siihen muutakin.

Noniin... projekti sitten vähä levis alkuperäsestä. Tuolla istutusalueen kulmalla kun juolavehnän ja muun heinän seassa sinnitteli tulikellukka (Geum coccineum) joka piti tietenkin pelastaa ja samalla estää rikkaheinien tie istukseen. Tuli aikamoinen määrä taimia kun sen tulikellukan maasta nostin. Lisäksi tuo kohta luiskasta on erittäin hiekkaista niin päätin istuttaa kesäkukkana olleet tähkälaventelit (Lavandula angustifolia) sinne myös. Laventelin talvenkestoon palaan aikanaan. Otin myös muutaman jakotaimen tarhakurjenmiekkaa (Iris Germanica-Ryhmä) ja istutin niitäkin sinne. Kevätkurjenmiekat ja tasetit (Narcissus tazetta) on vielä lisättävä jonnekin rakosiin myöhemmin syksyllä.

Geum coccineum
Tulikellukka, Geum coccineum






















luiska
Siinäpä taimien on hyvä odottaa kevättä!





















En leikellyt iiriksien ja kuunliljojen lehtiä, haiduttaminen kun ei ole niin voimakasta koska nyt syksyllä on jo ilmakin kovin kostea

Voi olla, että joudun perkaamaan vielä koko loppuosankin tuosta luiskasta. Pelastettavien listalla on ainakin syysasteri (Aster novi-belgii), rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) ja sahramililja (Lilium bulbiferum subsp. croceum) ja tuota tulikellukkaakin jäi vielä istutettavaksi.
Aster novi-belgii
Syysasteri, Aster novi-belgii

18.9.2017

Mökki talviteloille

Saunan puupinon uusi elämä.

Mökillä ei tänä kesänä ole oikein viihdytty, ei meidän perhe eikä oikeastaan muutkaan, käyttö on jäänyt harmillisen vähälle ja samalla kaikki kunnossapitotyöt ja kohentamiset ovat jääneet tekemättä. Tälläkään kesän viimeisellä reissulla ei saatu soraa järjestymään grillipolun kohentamiseksi. Tehtäviksi jäi heinikon niitto, tienvarsivesakoiden kaato ja saunan romahtaneitten puupinojen ylösnosto. Lähtiessä tietenkin lisäksi vedet katkaistiin ja astianpesukone nostettiin talvisäilytykseen.

Kun edellissyksynä tuli iso puukuorma pihaan piti se tietenkin saada säältä suojaan mahdollisimman pian ja kovalla tohotuksella iso osa puista pinottiin saunalle missä kulutuskin on suurin. Siinähän kävi sitten niin, että vanhojen kalikoitten päälle nostettu pino ei pysynyt pystyssä vaan romahti toisten pinojen päälle jotka nekin kaatuivat. Kaiteetkin saunan terassilla olivat antaneet periksi puitten painosta...


puupino















Noh lauantaina aamiaisen jälkeen aloimme Seija -siskon kanssa siirtämään puita terassilta paljun kulkusillalle pois tieltä ja lounasaikaan mennessä homma olikin tehty. Vuorossa oli kaiteitten korjaus jonka lankoni Aki ja mieheni Marko hoitivatkin ripeästi ja hienosti. 😊 
Lounastamisen jälkeen alkoi sitten puitten takaisin pinoaminen terassille. Nyt se tehtiinkin erityisen huolellisesti siten, että vuoronperään pinoon laitettiin uudempia, aika kookkaitakin koivuklapeja ja vanhempaa pinonpohjan pyöreää klapia. Pinotessa tarkkailimme kokoajan, että pinot pysyvät pystysuunnassa suorassa, etteivät kallistu eteen tai taakse... Lopputulokseen olimme erittäin tyytyväisiä!


 

Eivätkä miehet tietenkään laiskotelleet meidän puita pinotessamme vaan ankarasti laittoivat pihatien varren pusikoita ojennukseen ja heinikoita tuvan ympärillä siistiksi. Samalla vuoronperään lisäsimme puuta paljun kaminaan ja saunan pesään, että pääsemme töitten jälkeen saunaan, uimaan ja paljuun!