Varpuaskartelua

Koska syyshortensian kukat eivät tuleentuneet vaan paleltuivat, piti keksiä jotakin muuta syys-/talviasetelmiini. Päätin siis spraymaalata mustikan varpuja.

Sattumalta Lepaan Savipajan seinällä oli sprayatuista varvuista tehty kranssi, siitäpä sain inspiraatiota!

Tarvitsin telineen varvuille, muutama pahvi-/kartonkilaatikko kelpasi hyvin, styroksi toimii paremmin kyllä.

Valkoinen maali loppui tietenkin kesken, lopuista tuli sitten sinisiä. Blingblingiäkin pitää olla, joten ripottelin märkään maaliin hilehippusia, kuvassa ne ei näy muuta kun vähän noissa sinisissä varvuissa.

Sprayauksen tein autokatoksessa jossa nuo varvut saa nyt ensin kuivua jonkin aikaa. Tuon varvut sitten sisälle kuivumaan sillä luulen, että kosteassa ja viileässä kuivumista saisi odottaa iäisyyden...

Tein sidontalangan avulla kaksivärisiä nippuja Suomi 100 -hengessä.

Niput asettelin aikaisemmin syksyllä tekemiini asetelmiin kuihtuneiden syysoksien tilalle.

Lähiviikko Lepaalla

Alkuviikko meni teoriatunneilla, loppuviikosta onneksi päästiin taas reippaaseen työhön.

Hauskannäköisiä talventörröttäjiä

Tämä puutarha-ala on todella kausityötä ja tänä syksynä väliaikaistalvea on ollut etelässäkin jo aika varhain. Meilläkin opiskelu väkisinkin muuttuu teoriaopetukseksi ja on ankaran työpitoisen ajan jälkeen vähän tuskaisaa istumista. Meillä on juuri nyt työnalla todella iso ylläpidon tehtävä jonka aloittaminen on tuntunut ylivoimaiselta. Onneksi porukassa on voimaa ja toinen toistamme tukien ja rohkaisten käymme tehtävän kimppuun.

Opistolle on ostettu uusi traktorikin ja pitihän sitä käydä ihailemassa, komea peli!

Mutta tämä ilahduttava loppuviikko käytännön tehtävää tehden, siinä oli vauhtia ja tekemisen meininki! Kiitos mahtavalle ryhmälle joka olikin täysin akkavaltainen 😊.

Teimme muurin jonka sisään seuraavalla lähijaksolla tehdään kiveystä. Tärkein anti tässä tehtävässä on kyllä ehdottomasti koron määrittäminen ja mittaminen, laskeminenhan minulta kyllä onnistuu, mutta sen koron sisäistäminen epämääräisessä korkeudessa heiluvan laserin kanssa vaati jo aivotyötä tosissaan! Ja olisittepa kuuleet ne rimun kiljahdukset kun laserilla mitaten muurin pinta oli just eikä melkein oikeassa korossa. Kiitos Helena, Satu, Katri ja Patricia, olette rautaisia naisia!

Tässä olemme jo poistaneet muitten tekemän kiveyksen ja alkaa korkojen mittaus ja pohjan tasotus.

Se on siinä! Ja korko on just eikä melkein :)